1. Millainen prosessi on verkkokurssin tekeminen?
1. Selvitä ensimmäiseksi, millainen asiakaskunta on
Kuinka kova tarve verkkokurssin mahdollistamalle asialle on? Mitä siitä ollaan valmiita tai halukkaita maksamaan?
2. Määritä tältä pohjalta verkkokurssin laajuus
Onko kyseessä kaiken kattava vuoden paketti vai kuukauden pikakurssi? Jos suunnittelet ensimmäistä kurssia, älä tee siitä liian massiivista. Tämä on riskinä erityisesti silloin, kun on paljon osaamista asiasta, joka on lähellä omaa sydäntä.
Liian iso paketti on huono kahdella tavalla.
- Verkkokurssin tekeminen on kauhea ponnistus, joka ei tule koskaan valmiiksi ja myyntiin.
- Kurssin osallistuja ei tarvitse kaikkea maailman tietoa, vaan olennaiset asiat sopivasti jäsenneltynä. Sisällön turvottaminen ei tuota lisäarvoa asiakkaalle, ja se voi tuntua ennemminkin kuormittavalta.
3. Suunnittele verkkokurssin rakenne ja sisältö
Eli mitä asioita verkkokurssille tulee. Voit jo tässä vaiheessa ottaa käyttöön verkkokurssialustan ja hahmotella kurssia sinne. Otsikoiden ja tyhjien moduulien kanssa on helppo suunnitella rakenne. Tästä on apua erityisesti visuaalisesti ajatteleville, koska alustalta näkee rakenteen ja palasia voi siirrellä helposti paikasta toiseen.
4. Kun rakenne on kunnossa, tee sisällöt suoraan oikeisiin paikkoihin
Tarkista, kuinka paljon on jo olemassa olevaa materiaalia, jota voi uusiokäyttää. Jos olet pitänyt luentoja tai koulutuksia aikaisemmin, materiaalia on todennäköisesti riittävästi. Käy sisältö läpi ja tarkista, miten se soveltuu verkkokurssin oppimateriaaliksi: Tarvitseeko sisältöä palastella sopiviin osiin tai yhdistellä itseopiskelumuotoon?
Suositus: Tuota sisältö vaiheissa! Tee alkuvaiheen materiaalit valmiiksi hyvissä ajoin ja käynnistä kurssi niiden kanssa. Kerää palautetta ensimmäisistä sisällöistä ja tee sen avulla kurssin lopuista sisällöistä parempia. Näin saat tehtyä asiakastutkimuksen lennosta, ja kokemuksesta tulee parempi kurssilaisille.
5. Lopuksi laita verkkokurssi myyntiin.
2. Mikä on verkkokurssi?
Verkkokurssi on Internetissä verkkokurssialustan kautta tarjottava koulutus tai valmennus, jonka tavoitteena on opettaa jokin tieto ja taito tai auttaa kurssin kävijää saavuttamaan muutos, jota hän tavoittelee.
Se on skaalautuva keino tarjota tasalaatuista koulutusta. Kun verkkokurssi on kerran tehty, voit jakaa tai myydä sisältöä resursseja kasvattamatta.
Verkkokursseja on monenlaisia. Ne voivat olla
- asiakkaalle myytäviä tuotteita,
- yrityksen tai organisaation sisäisiä koulutuksia tai
- koulun tai oppilaitoksen opintokokonaisuuksia.
Kaikissa on sama perusajatus. Verkkokurssin suorittamisen jälkeen osallistujat hallitsevat opetetun asian.
3. Miksi verkkokursseja tehdään?
Verkkokurssin tavoite ja tarkoitus lähtee asiakkaasta, jolla on halu tai tarve päästä pisteestä a pisteeseen b. Verkkokurssi on väline, jolla tämä matka taitetaan.
Tässä on pari esimerkkiä, mistä voit luoda oman verkkovalmennuksen:
- Kuntovalmennusohjelma: Treenaaja haluaa kesäksi rantakuntoon ja esitellä sikspäkkiä tutuille ja tuntemattomille.
- Hakukonemarkkinointikurssi: 1) Työntekijä haluaa tulla arvostetuksi asiantuntijaksi omassa työyhteisössään tai 2) markkinointitoimisto haluaa tarjota uusia palveluita ja kasvattaa bisnestä.
Verkkokurssi on muutoksen mahdollistaja, ja verkkokurssin myynnissä on kysymys muutoksen myymisestä. Verkkokurssia tehdessä on hyvä muistaa se, että et ole yksin markkinoilla, vaan alkuperäiseen ongelmaan löytyy useita ratkaisuja. Esimerkiksi, jos tavoitteena on kesäkunto, kolmen kuukauden saliohjelma kilpailee muun muassa laihdutusvalmisteiden kanssa.
4. Mitkä ovat verkkokurssin hyödyt verrattuna perinteisiin kursseihin?
Verkkokurssin tarjoaja voi skaalata liiketoimintaansa helposti. Kun verkkokurssin sisältö on kerran tehty, sitä voi myydä ajasta ja paikasta riippumatta. Asiakasmäärä ei ole rajattu, eli kurssia voi periaatteessa myydä niin paljon kuin sitä menee kaupaksi.
Osallistujat voivat suorittaa verkkokurssin mistä vain ja milloin vain eli itselleen sopivana hetkenä. Osallistuminen ei edellytä matkustamista, eikä kalenterista tarvitse varata tiettyä aikaa.
Asiakkaat pääsevät käsiksi monipuolisempaan koulutustarjontaan, kun maantieteellinen sijainti ei rajoita osallistumista. Rovaniemeltä ei kannata lähteä Helsinkiin puolen päivän live-koulutuksen vuoksi. Jos vastaava sisältö on saatavilla verkkokoulutuksena, sen suorittaminen onnistuu kaikkialta Suomesta ja muualtakin maailmasta.
Koulutustarjontaa parantaa myös se, että verkkokurssien suunnittelu ja tuotanto on kustannustehokasta. Tämän ansiosta ihmisillä on mahdollista ostaa koulutuksia, joihin heillä ei ehkä muuten olisi varaa.
Kustannustehokkuudesta huolimatta älä alihinnoittele verkkokurssia. Hinnan ei ole pakko olla automaattisesti edullisempi kuin luokkahuonekoulutuksen. Verkkokurssi voi olla jopa kalliimpi, jos hyödyt on hyvin perusteltu.
Huom.! Verkkokoulutus ei ole parempi tai huonompi kuin live-koulutus: se on erilainen. Myös live-koulutuksissa on paljon vahvuuksia, kuten henkilökohtainen kontakti ja läsnäolo hetkessä (osallistujat eivät tee oheistoimintoja).
5. Millainen on hyvä verkkokurssi?
Se riippuu verkkokurssin tarkoituksesta, eli siitä, mitä halutaan saada aikaiseksi. Koulutuksia voi tehdä monella eri tavalla, esimerkiksi salitreeni on aivan erilainen kuin bisneskoulutus.
Kaikesta moninaisuudesta huolimatta hyvillä verkkokursseilla on yhteisiä piirteitä:
- Selkeä rakenne. Sisältö on jaettu ja palasteltu sopivan kokoisiin osiin. Palaset eivät ole liian laajoja tai pieniä.
- Etenee loogisesti ja noudattaa prosessia. Sisältö on ajastettu, jos se on tarkoitus käydä läpi tietyssä järjestyksessä. Suorittamiselle ja tehtäville on varattu sopivasti aikaa. (Jos järjestyksellä ei ole väliä, kaiken sisällön voi laittaa heti auki.)
- Selkeät ohjeet. Ohjeistus auttaa ymmärtämään, miten verkkokurssia käytetään. Kerro, milloin materiaali tulee, mitä tarvitsee lukea tai tehdä ja mikä on seuraava steppi. Jos kaikki sisältö on heti auki, silloinkin tarvitaan ohjeistus, miten löytää oman oppimisen kannalta relevantti sisältö.
- Tiiviit videot ja selkeät tekstit. 10 minuuttia on videoiden optimipituus. Pidä pitkät videot harkittuina poikkeuksina. Panosta tekstipohjaisten moduulien selkeyteen. Jos tekstiä on paljon, riko rytmiä kuvien ja graafien avulla.
- Teemaan sopivat visuaaliset elementit. Kuvat ja graafit tuovat tunnetta, ilmettä ja brändiä esille, mutta ne myös auttavat navigoinnissa. Kun käyttää sisältömoduuleissa teemakuvia tai väriteemoja, kurssilaisen on helppo hahmottaa, mihin kokonaisuuteen kukin moduuli liittyy.
- Vuorovaikutteisuus. Viestintä luo yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. On suositeltavaa laittaa keskustelut ja kommentit päälle, jos vuorovaikutus on olennaista oppimisen kannalta.
- Sisältö kehittyy ja päivittyy. Verkkokurssien sisällön elinkaari voi olla jopa vuosia, mutta tieto vanhenee vääjäämättä ajan myötä. Tällöin on syytä päivittää sisältö ajan tasalle.
- Helppokäyttöisyys. Verkkokurssin pitää olla helppokäyttöinen. Käytettävyys on tärkeää, jotta teknologia ei tule käyttäjän tielle ja asiakaskokemus pysyy hyvänä.
6. Milloin kannattaa miettiä verkkokurssin tekemistä?
1. Positiivinen tilanne: Kalenterisi on täynnä. Asiakaskuntaa on enemmän kuin pystyt tai haluat palvella.
2. Hajallaan oleva niche-markkina: Tiedät, että on asiakkaita, yleisöä tai harrastajia, mutta he ovat maantieteellisesti hajallaan. Jos joukko olisi lähellä, heitä voisi palvella live-koulutuksilla.
3. Kansainvälistyminen: Haluat laajentaa valmennusliiketoimintaasi oman maan rajojen ulkopuolelle. Live-koulutuksien kanssa on lähes mahdotonta suunnata kansainvälisille markkinoille kannattavasti.
4. Erottautuminen: Kun haluat erottautua alallasi kilpailijoistasi, jotka eivät vielä tee verkkokursseja.
Verkkokurssien tekeminen ja myynti sopii tulonlähteeksi lähes kaikille yrityksille, jotka tarjoavat valmennus-, koulutus- tai asiantuntijapalveluita. Yrittäjien lisäksi myös yksityishenkilöt voivat hankkia lisätuloja tekemällä oman verkkokurssinsa muiden töidensä ohella – se onnistuu Campwire Kevytyrittäjä -palvelun kautta.
Jos haluat tietää tarkemmin, olisiko sinusta menestymään verkkokurssiyrittäjänä, tee tämä testi.
7. Mitä verkkokurssin teko edellyttää?
7.1. Asiakasymmärrys
Perustana on asiakasymmärrys, joka syntyy vuosien varrella, kun tekee töitä ja tapaa asiakkaita. Saman asian voi saavuttaa olemalla mukana harrastajien piireissä tai foorumeilla, joissa samat kysymykset nousevat esiin yhä uudestaan. Tällöin voit saada idean verkkokurssista, joka vastaa olennaisiin kysymyksiin.
7.2. Tunnistettu tarve (tai on valmiudet kokeilla)
Verkkokurssin teko edellyttää tietoa siitä, että asiakkailla on olemassa tarve tai ongelma, jonka voi ratkaista verkkokurssin avulla. Tämä ei ole yhtä välttämätöntä kuin live-koulutuksissa, koska verkossa voit tehdä kokeiluja helposti.
Verkkokurssikokeilun voi tehdä näin:
- Mieti verkkokurssin lopputulos ja hyödyt, jotta osaat viestiä ne selkeästi.
- Tee verkkokurssialustalle tervetuloa-moduuli.
- Ennakkomyy verkkokurssia alennushinnalla jopa parin kuukauden päähän.
- Jos kurssille tulee riittävästi osallistujia, tee kurssin sisältö osissa. Jos kurssi ei mene kaupaksi, palauta rahat ostaneille.
Tällainen kokeilu on riskitöntä, ja siihen kuluu lähinnä vain omaa aikaa.
7.3. Substanssiosaaminen
Jotta voi opettaa tai kouluttaa muita, pitää olla substanssiosaamista. Se voi olla omaa tai sitten osaaminen tarvitsee hankkia muilta.
Jos esimerkiksi etsit uutta tietoa, mutta et löydä vastauksia verkosta tai muista kursseista, voit etsiä kumppanin, joka on aiheen asiantuntija. Yhteistyökuvioissa on olennaista, että kumppanit näkevät liiketoimintamahdollisuudet samoin.
7.4. Sisällöntuotantokyvyt ja tekniset taidot
Sisältö pitää saada haluttuun muotoon, joten tarvitset keinot tuottaa videota, tekstiä ja kuvaa. Tämän voi tehdä itse tai teknisen tuotannon voi ostaa. Kaikkea ei siis tarvitse tehdä itse. Jos ei ole rahaa ostaa palveluita, voi etsiä kumppaneita, jotka täydentävät omaa osaamista.
Lisäksi olisi hyvä olla perustason tietotekniset taidot, jotta osaa käyttää tarvittaessa muitakin hyödyllisiä verkkopalveluita.
8. Millainen sisältö ja rakenne toimii verkkokurssissa?
Tee verkkokurssi noudattaen kuluttajien nykyisiä sisällön kulutustottumuksia. Hyvä mitta – olipa kyseessä teksti, video tai mikä tahansa muu formaatti –on se, että yhden kokonaisuuden voi katsoa tai lukea aamukahvin lomassa.
Palastele kokonaisuus 10 minuutin osiin. Näin syntyy helposti Netflixistä tuttu binge watching -ilmiö, jossa kaikki osat katsotaan ja ahmitaan yhteen putkeen.
1,5 tunnin nauhoitetut luennot eivät toimi verkkokurssina, ellei kyseessä ole poikkeuksellisen vangitseva sisältö ja karismaattinen esiintyjä. Palastele tällainen pitkä luento 10 minuutin paloihin. Joskus osat voivat olla pidempiä, mutta sen pitää olla tietoinen ratkaisu.
Pidä kiinni lyhyestä pituudesta erityisesti silloin, kun kyseessä on verkkokurssi, jonka kuluttaja maksaa itse. Organisaatioiden sisäisissä verkkokoulutuksissa kesto voi olla pidempi, mutta myös niissä lyhyt kesto edistää tiedon sisäistämistä.
9. Miten verkkokurssin sisältö kannattaa jaella ja ajastaa?
Lähesty verkkokurssia prosessina:
- Mihin haluat kuljettaa osallistujan?
- Mitä kaikkea tällä matkalle tarvitaan?
- Mitä osallistujan tarvitsee tietää, oivaltaa tai tehdä, jotta hän saavuttaa lopputuloksen?
Verkkokoulutuksissa painottuu tietämys ja verkkovalmennuksissa tekemisen ohjeistus, mutta rajat eivät ole kiveen hakattuja. Kaikissa kursseissa on olennaista, että sisältö etenee johdonmukaisesti.
Arvioi, mikä on lopputuloksen saavuttamisen kannalta paras tapa jakaa sisältöä: Onko kaikki heti saatavilla vai onko sisältö ajastettu?
Jaksottaminen antaa osallistujille aikaa miettiä ja sulatella asioita, kun he eivät pääse käymään kerralla kaikkea läpi. Päätä sopiva rytmi tapauskohtaisesti: päivittäin, kaksi kertaa viikossa, kerran viikossa, kerran kuukaudessa… Optimiväli riippuu siitä, mitä jaksojen välissä tarvitsee miettiä tai tehdä.
Jos sisältö on ajastettu, mieti mistä sisällöistä kurssilaisille ilmoitetaan automaattisesti sähköpostilla. Kaikista ei tarvitse välttämättä lähettää ilmoituksia, mutta etenemisen kannalta tärkeimmistä ehdottomasti.
10. Miten valita verkkokurssiin sopiva sisältöformaatti?
Kuljettava matka on valinnan lähtökohta. Ihmiset oppivat eri tavoin, ja he tarvitsevat erilaista tukea päästäkseen perille.
Oppimisen kannalta paras ratkaisu olisi se, että kaikki materiaali olisi saatavilla videona, audiona ja tekstinä.
Mutta tämä ei ole aina mahdollista eikä myöskään järkevää taloudellisista ja tuotannollisista syistä.
Kaikkien formaattien tekeminen on raskasta, joten valitse oleellisimmat. Mieti, mikä sisältöformaatti palvelee parhaiten yksittäistä jaksoa.
Osa tekee vain videoita, osa vain tekstipohjaisia verkkokoulutuksia, mutta suurin osa hyödyntää molempia. Kummatkin ovat toimivia formaatteja.
Pohdi myös sitä, tarvitsevatko kurssilaiset lisämateriaalia oppimisen avuksi. PDF- ja Excel-muotoiset työkirjat tukevat prosessin etenemistä verkkokurssialustan ulkopuolella. Valmennuskurssin saliohjelma on yksi esimerkki työkirjasta, samoin kuin vaikkapa kirjoitustehtävät, joilla edistetään itsereflektiota.
11. Mistä kaikista aiheista on tehty verkkokursseja?
Verkkokursseja on tehty niin monista aiheista, että niitä ei voi kattavasti esitellä. Tässä on vain muutamia esimerkkejä:
- Liikunta ja painonhallinta
- Treenit: juoksu, sali, kotitreeni, jooga, pyöräily, maraton…
- Itsensä kehittäminen
- Ihmissuhteet
- Meditointi ja mindfulness
- Uni ja unettomuus
- Detox
- Veneily, purjehdus
- Hevosen lastaus
- Päiväkirjan kirjoittaminen
- Johtaminen
- Markkinointi
- Sosiaalinen media
- Toiminnallinen oppiminen
- Asiakaspalvelu
- Työturvallisuuskortti
- Työntekijöiden perehdyttäminen
- Työmaakoulutukset
- Myyjäverkoston koulutus
Katso tästä esimerkkejä, millaisia verkkokursseja Campwire verkkokoulutusalustalla on tehty.
Minkä alan asiantuntija sinä olet? Mistä aiheesta teet ensimmäisen tai seuraavan verkkokurssisi?
Nyt sinulla on tarvittavat perustiedot oman verkkokurssin tekemiseksi. Ota seuraavaksi käyttöön verkkokurssialusta ja ryhdy hommiin! Campwire on verkkokurssialusta, jolla teet helposti näyttäviä kursseja. Kun haluat tehdä oman verkkokurssin, kokeile Campwirea.