Miksi hyvien tuoteideoiden keksiminen tuntuu vaikealta
Usein ongelma johtuu tietyistä ajattelumalleista, jotka ovat painuneet syvälle alitajuntaamme vuosien varrella. Ja sieltä käsin ne kuiskivat meille, että “sinusta ei ole keksimään hyviä ideoita” tai “tämä idea ei ole hyvä”.
Katso, kuulostavatko nämä ajattelumallit tutuilta:
- Hyvät ideat syntyvät harvoina inspiraation hetkinä
- Vain innovatiiviset ihmiset ovat hyviä keksimään hyviä ideoita
- Minun täytyy hioa ideani täydelliseksi ennen kuin siitä on mihinkään
- Tämä kurssi-idea ei ole hyvä, koska minulla ei ole tarpeeksi asiantuntijuutta sen toteuttamiseksi
- Hyvät kurssi-ideat syntyvät vain omista vahvuuksistani
- Tarvitsen täysin uuden ja mahdollisimman moniin ihmisiin vetoavan idean
- En yksinkertaisesti tiedä, voiko tästä ideasta tehdä menestyvää digituotetta
Jos yksikään näistä ajattelumalleista on tielläsi, tämä artikkeli on kirjoitettu juuri sinua varten. Katsotaan seuraavaksi, miten murskaat nämä esteet tieltäsi ja saat vaikka loputtomasti verkkokurssi-ideoita:
Jokaisesta on innovaattoriksi, koska hyvät ideat syntyvät tiedon keräämisestä, eivät älynvälähdyksistä
Lähes kaikki ovat kuulleet tarinan siitä, kuinka Isaac Newton ”löysi” painovoiman, kun omena putosi hänen päähänsä.
Tai siitä, kuinka Arkhimedes huusi ”HEUREKA,” kun hän keksi tiheyden kaavan kylvyssä ollessaan.
Olemme siis oppineet, että hyvät ideat syntyvät ns. inspiraation hetkinä. Tämän takia monet ihmiset ovat vain jääneet odottamaan tällaisia älynvälähdyksiä sen sijaan, että he oikeasti tuottaisivat hyviä ideoita.
Inspiraation hetket ovat kuitenkin myytti.
Joskus hyvän idean saaminen saattaa tuntua yksittäiseltä älynvälähdykseltä, mutta oikeasti se on syntynyt pidemmän prosessin tuloksena.
Esimerkiksi kun luonnontieteilijä Charles Darwin sai idean evoluutiosta, hän koki sen yllättävänä inspiraation hetkenä. Mutta todellisuudessa Darwin oli jo aikaisemmin kehittänyt lähes kaikki evoluutioteorian eri palaset, ja sitten ne vain yhdistyivät Darwinin mielessä.
Hyvien ideoiden keksimisessä on siis enemmän kyse tiedon keräämisestä ja kypsyttelystä kuin salaperäisistä inspiraation hetkistä.
Tapa #1: Perehdy haluamaasi aiheeseen mahdollisimman syvällisesti. Lue esim. kirjoja, ja katso mitä ihmiset puhuvat siitä aiheesta sosiaalisessa mediassa. Tällä tavalla hyvät ideat alkavat kehittymään.
Ideoiden määrä on tärkeämpää kuin laatu
Jos pääset katsomaan menestyvän kirjoittajan tai verkkokurssiyrittäjän pöytälaatikkoon (oli se sitten fyysinen tai digitaalinen), saatat hyvinkin nähdä läjöittäin papereita, jotka ovat täynnä pelkkiä ideoita.
Jokaisen hyvän idean ”takana” on yleensä tusinoittain huonoja ideoita.
Jos siis haluat löytää hyvän digibisnesidean, tarvitset ensin paljon ideointia.
Tämä näkyy myös psykologi Dean Simontonin tutkimuksissa. Hän on tutkinut luovuutta 70-luvulta lähtien. Yhdessä Simontonin tutkimuksista havaittiin, että luovat ihmiset eivät välttämättä tuota parempia ideoita, vaan he tuottavat ideoita vain enemmän kuin muut.
Tapa #2: Listaa mahdollisimman paljon ideoita. Listaa esim. 10 ideaa joka päivä. Älä tuomitse yhtäkään ideaa tässä vaiheessa. Jätä ideoiden arviointi myöhemmäksi.
Isot ideat lähtevät yllättävän pienestä siemenestä
Sinä tarvitset vain pienen hiukkasen ”asiantuntijuutta” voidaksesi luoda menestyvän digibisneksen.
Esimerkiksi minä pystyisin auttamaan ihmisiä nukkumaan paremmin jakamalla muutamia pieniä vinkkejä, joita olen oppinut. Näistä vinkeistä en vielä pystyisi rakentamaan kokonaista verkkokurssia, mutta se ei haittaa. Voisin perehtyä aiheeseen tarkemmin (koska se kiinnostaa minua), kunnes minulla olisi tarpeeksi osaamista ja tietoa verkkokurssin tekemiseen.
Tapa #3: Muista, että jokaisen verkkokurssiyrittäjän asiantuntijuus on lähtenyt kasvamaan pienestä siemestä. Joten, mistä aiheista sinä pystyisit antamaan pieniä vinkkejä ihmisille? Onko sinulla tarpeeksi kiinnostusta opiskella jotain niistä aiheista syvällisemmin, jotta voisit alkaa tekemään siitä verkkokurssia?
Ideat eivät aina synny vahvuuksista, vaan myös heikkouksista
Moni ajattelee, että sinulla pitää olla paljon tietoa tietystä aiheesta, ennen kuin voit opettaa sitä aihetta muille.
Mutta joskus parhaat kirjat ja koulutukset syntyvät tiedon puutteesta, eivät sen paljoudesta. Miten se on mahdollista?
Katso esim. Groovea, joka on asiakaspalvelusovellusta kehittävä yritys. Vuonna 2013 Groove alkoi jakamaan tietoa siitä, kuinka yritykset voivat kasvaa 100 000 dollarin kuukausituloihin. Tässä vaiheessa Groove itse tuotti vain alle 30 000 dollaria joka kuukausi.
Aika röyhkeä veto Groovelta?
Miten he voivat auttaa muita yrityksiä pääsemään 100 000 dollarin kuukausituloihin, kun he itse eivät ole lähelläkään sitä tavoitetta?
Grooven tyypit eivät koskaan väittäneet olevansa asiantuntijoita. Sen sijaan, he asemoivat koulutuksensa tähän tyyliin: ”Seuraa Grooven matkaa 100 000 dollarin kuukausituloihin – jaamme kaiken, mitä opimme matkan varrelta.”
Ja näin Groove teki. He jakoivat oppejansa matkansa varrelta. Reilussa vuodessa he pääsivät tavoitteeseensa. Grooven heikkoudesta tuli heidän vahvuutensa. Groove paketoi myös parhaat vinkkinsä verkkokurssiin, josta tuli suuri menestys.
Tällä tavalla loistavia bisnesideoita syntyy heikkouksista.
On toinenkin syy auttaa muita sellaisissa asioissa, jotka eivät tule sinulle luonnostaan – yksi parhaista tavoista oppia itse jotain, on opettaa sitä muille. Silloin opettaminen antaa sinulle motivaatiota opiskella, jotta voisit oikeasti auttaa muita tiedoillasi.
Ihmiset haluavat oppia sinulta. Sinä voit olla asiakkaallesi samastuttavampi opettaja kuin sellaiset ”parhaat” asiantuntijat, joilla on kymmenien vuosien kokemus tai läjäpäin tutkintoja.
Tapa #4: Mitä itse haluat oppia? Opeta sitä muille, ja opit itse samalla.
“Uudet” ideat ovat oikeasti vanhoja ideoita
Jos joku pystyy kirjoittamaan menestyskirjan siivoamisesta (sellaisesta taidosta, jota jokainen osaa ainakin vähän!), silloin sinultakin varmasti löytyy loistoideoita tuotteille.
Vuonna 2011 Marie Kondo julkaisi kirjan siivoamisesta.
Kondon kirja, KonMari – Siivouksen elämänmullistava taika, on käännetty yli 30 kielelle, ja sitä on myyty yli 2 miljoonaa kappaletta.
Minkä takia tämä kirja menestyi niin hyvin?
Mikä erotti tämän kirjan muiden joukosta?
Miten siivoamisesta on mahdollista tehdä jännittävä aihe?
Se on selvää, että siivoaminen ei ole mikään uusi aihe. Ja jos luet kuvauksen Kondon menetelmästä, sekään ei tunnu mitenkään vallankumoukselliselta – siinä on kyse vain mm. kategorisoinnista, tiettyjen tavaroiden pois heittämisestä, ja oman paikan löytämisestä eri tavaroille.
Kondo kuitenkin onnistui paketoimaan tietonsa tavalla, joka sai ihmiset innostumaan.
Hän mm. yhdisti siivoamisen japanilaiseen filosofiaan. Tämä sai Kondon menetelmän vaikuttamaan mullistavammalta ja uudemmalta kuin mitä se oikeasti ehkä oli.
Muista, että kaikki ”uudet” ideat ovat vain yhdistelmiä vanhoista ideoista. Ja Kondon kirja on loistava esimerkki tästä.
Tapa #5: Listaa ideoita, jotka tuntuvat vanhoilta tai läpikolutuilta, mutta ovat sinulle kiinnostavia. Millä tavoin itse opettaisit niitä ideoita muille ihmisille? Miten yhdistäisit omia kokemuksiasi, mielipiteitäsi ja näkymyksiäsi siihen opetukseen?
Tunnista loistoideat validoinnin avulla
Ehkä et tiedä, olisiko ideastasi menestyväksi digituotteeksi tai kokonaiseksi bisnekseksi.
Sillä ei ole väliä.
Ei tiedä kukaan muukaan.
Kun klassinen säveltäjä Beethoven arvioi omia teoksiaan sen suhteen, mikä tulee menestymään ja mikä ei… Psykologi Dean Simonton laski, että Beethoven oli väärässä n. 33% arvioistaan!
Sinun ei tarvitse etukäteen tietää, mitkä ideat tulevat menestymään ja mitkä eivät. Älä anna tämän epätietoisuuden pysäyttää sinua, niin kuin se on pysäyttänyt monia muita ihmisiä.
On olemassa tapoja ns. validoida ideoita.
Validoinnissa on kyse ideoiden testaamisesta. Siinä pyritään selvittämään, kannattaako tätä ideaa lähteä toteuttamaan.
Voit esim. ennakkomyydä tuotetta ennen kuin valmistat sen. Jos myynti ei vastaa odotuksiasi, voit palauttaa rahat ostaneille, ja siirtyä seuraavan idean validointiin. Jos taas myynti sujuu helposti, voit alkaa valmistamaan tuotetta turvallisin mielin.
Tapa #6: Älä heitä pois ideoita, vaikka et tietäisi, ovatko ne loistoideoita vai eivät. Sen sijaan, mieti miten voisit validoida ideasi.
Et tarvitse hitti-ideaa
Jos keksit bisnesidean, joka palvelee edes 1000 eri ihmistä, sinulla on hyvä idea.
Ajattele, jos 1000 ihmistä maksaisi tuotteistasi ja palveluistasi joka vuosi keskimäärin 100 euroa, se tarkoittaisi sinulle 100 000 euron myyntiä joka vuosi. Aika mukavasti, vai mitä?
Sinun ei siis tarvitse menestyä massamarkkinoilla. Sinun ei tarvitse auttaa kaikkia.
Sinun tarvitsee vain tehdä verkkokursseja, joita oma, pieni ”heimosi” haluaa ostaa sinulta.
Tapa #7: Älä heitä pois ideoita, vaikka ne eivät vetoaisikaan valtavan isoihin massoihin. Arvioi ideoita sen perusteella, pystyisitkö löytämään tuotteellesi edes muutamia satoja asiakkaita.
Ideoista todeksi
Näin artikkelin lopuksi jätän sinut mutustelemaan näitä koomikko Jim Carreyn sanoja:
”Isästäni olisi voinut tulla mahtava koomikko, mutta hän ei uskonut että se olisi mahdollista hänelle, joten hän valitsi konservatiivisesti. Hän hankki turvallisen palkkatyön kirjanpitäjänä, ja kun minä olin 12 vuotias, hänet erotettiin tuosta turvallisesta työstä, ja perheemme joutui tekemään kaikkensa selvitäkseen. Opin monia tärkeitä asioita isältäni, joista vähäisin ei ollut tämä: Sinä voit epäonnistua, vaikka tekisit jotain mitä et halua tehdä. Joten yhtä hyvin voit ottaa riskin, ja tehdä sitä mitä rakastat.”
Jos haluat löytää idean, jota on helppo rakastaa, ja tehdä siitä totta… Ja jos haluat tehdä ideastasi ihan konkreettisen digibisneksen, joka mahdollistaa juuri sellaisen elämän kuin itse haluat, lataa meidän aiheenvalintaopas alhaalta löytyvän lomakkeen kautta – se on loistava tapa aloittaa matkasi kohti menestystä verkkokurssien tekijänä:
